Pentunouto 2
Home
Photo gallery/Kuvia
kuvia
Links/Linkkejä
Kasvatit
Tietoja käyttölinjan cockereista
Mikä on cockerspanieli?
Cockerspanielilla metsästys
Artikkeleita cockeriin liittyvistä asioista
Tiesitkö tämän cockerspanielista?
FAQ working cockerista
Suomalaisia käyttölinjan cockereita

Ladyplit's arkisto


susulelu1.jpg
Susu

Martin Deeley on amerikkalainen kansainvälisesti tunnustettu metsätyskoiren kouluttaja, kirjoittaja ja kommentaattori. Hän on erikoistunut spanieleihin ja noutajiin ja hänet tunnetaan Euroopassa ja Amerikassa koirien ja niiden omistajien kouluttamisen asiantuntijana. Hän on kilpaillut koiriensa kanssa Field Trialeissa sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa. Hän on muunmuassa järjestänyt Ian Openshaw:n (jolla on ainakin working cockereita) kanssa metsästyskoulutusta Manner-Euroopassa. Deeley on kirjoittanut myös kirjoja koiran kouluttamisesta. Olen saanut häneltä luvan kääntää hänen artikkeleitaan suomeksi. www.martindeeley.com

Ulla Ritamäki


Pentunouto osa 2.

Tänä iltana katsoin 4.5 kk vanhaa labradorinarttuani, joka kompuroi kantaessaan ensimmäistä kertaa kanvaasista tehtyä pentudamia. Se oli pudottanut noudon aikana damin suustaan ja sillä oli vaikeuksia poimia se ylös. Minä kannustin ja nauroin sen ponnistuksille. Se yritti niin kovasti. Yhtäkkiä ymmärsin ongelman. Pennulla oli hampaat vaihtumassa. Monet kouluttajat lopettavat noutoharjoittelun hampaiden vaihtumisen ajaksi ja monet taas aloittavat vasta, kun kaikki hampaat ovat vaihtuneet. Minusta tämä on ajan- ja oppimismahdollisuuksien haaskausta. Hampaiden vaihtumisen aikana teen vain pari noutoa pehmeällä sukalla päällystetyllä damilla. Jos koirat kuitenkin pudottelelvat damia, pidän noin viikon tauon, jotta tilanne rauhoittuu.

Kohtaamme noudon harjoittelussa usein ongelmia. Luomme itse osan niistä ja osa taas on koiran luontaista persoonaa ja käytöstä. Varhaisnoudon harjoittelu tarjoaa mahdollisuuden oppia lukemaan koiraa. Kuinka halukas se on työskentelemään ja jakaamaan noudot kanssasi? Kuinka helposti sen huomio herpaantuu? Kuinka osallistuvainen se on? Tarkkailemalla koiraasi voit todella huomata muodostuvan kumppanuuden ja sen, millainen koirasi on. Näiden huomioiden perusteella voit alkaa suunnittelella harjoittelua ja koirasi ohjausta sen mukaan, millainen se on.

Vuosien kuluessa minulla on ollut useita eri luontoisia koiria, niin spanieleita kuin noutajia. Yksikään koulutustapa ei ole paras. Vaikka onkin olemassa tapoja, jotka vahvistavat oikeaa käyttäytymistä, niin sinun on kyettävä soveltamaan, muuttamaan ja olemaan luova. Mielipiteeni on, että tekemällä ison numeron ongelmasta (erityisesti menettämällä malttisi), saat aikaiseksi vaan isompia ongelmia.

Jos pentusi osoittaa kiinnostusta noutamiseen tai sen osaan, niin sinun tulee vain motivoida sitä haluaamaan sitä. Yleisesti tämä merkitsee hauskanpitoa noutoesineellä. Varmista, että koirasi pitää kanssasi leikkimistä päivän kohokohtana. Vierivä tennispallo tai jäniksennahkaan kääritty dami voi saada aikaiseksi suuren innostuksen ja olla suuri viettelys pennulle. Anna sen jahdata ja nauttia hetkestä. Näytä pennulle välittömästi, että olet siihen tyytyväinen, kun se tekee oikein. Myös silloin kun se nostaa damin suuhunsa tai näyttää kasvavaa kiinnostusta. Joitain pentuja kiinnostaa eniten vinkulelut tai vanhat sukat tai tossut. Ei ole lainkaan väärin, että käytät niitä, kunne pentu on saatu kunnolla kiinnostumaan. Sitten voit liittää harjoitteluun damin tai kiinnittää damin esim niihin vanhoihin sukkiin. Tällöin dami tulee tutuksi ja koira huomaa damiin liittyvän hauskuuden.

Mikäli pentu poimii damin, mutta ei halua palata sen kanssa, niin syynä siihen on usein puutteet perustottelevaisuuden opetuksessa. Eikä suinkaan siinä, että pentu uhmaa sinua, vaikka usein niin luullaan. Pentusi ei tunne itseään "pakotetuksi" tulemaan luoksesi kutsusta. Tällaisissa tapauksissa palaa takaisin perusluoksetuloharjoituksiin. Kiinnitä pitkä ja ohut naru kaulapantaan, jotta voisit ohjata pennun luoksesi, kun kutsut sitä. Harjoittele luoksetulo erinomaiseksi, ennen kuin liität siihen damin noutamisen. Kun pentu tulee luoksesi pitkässä liinassa, voit lyhentää sitä tai päästää irti siitä. Tällöin voit ohjata pennun luoksesi, mikäli se rupeaa välttelemään sinua. Mikäli teet yksinkertaisia luoksetuloja ja istumisharjoitteluja hihnassa, niin usein hihnan ollessa pannassa kiinni, mutta muuten irti, voi johtaa haluttuun tulokseen noudon harjoittelussa. Pentu tajuaa, että hihna on kiinni ja se on enemmän kontrolloituna. Myös kapeat tilat (esim eteinen) helpottavat pennun ohjaamisessa luoksesi. Älä myöskään heitä liian kauas ennen, kuin olette saaneet edellisen tason toimimaan.

Nuoret pennut voivat joskus pureskella, ravistella tai leikkiä damilla. Kun se tekee sellaista, niin koita kiinnittää pennun huomio taputtamalla käsiäsi, kutsumalla pentua ja perääntymällä taakse päin. Heitä dami aluksi vain pienen matkan päähän ja seuraa sitten pentua niin, että olet aika lähellä sitä, kun se poimii damin suuhunsa. Ala sitten kutsua pentua innostuneesti ja peräännyt. Tarkkeile pentua ja jos se tulee hyvin luoksesi, ole rauhallisempi kehuissasi. Jo se taas aloittaa pureskelun, niin mene taas lähemmäksi ja kiinnitä sen huomio itseesi (esim taputtamalla ja kutsumalla). Kun pennun huomio kiinnittyy sinuun, niin ota taas askelia taaksepäin ja kannusta sitä tulemaan luoksesi. Idea on siinä, että ikävä tapa murretaan häirinnällä ja taas kannustetaan, kun se tekee oikein. Useimmat koirat kasvavat pois tästä tavasta, mutta mitä pikemmin se tapahtuu, sen parempi. Älä hermostu, jos pentu pudottaa damin suustaan leikkiessään sillä. Sillä on nimittäin todella herkkä ja pehmeä suu. Jos dami putoaa suusta ja sillä on vaikeuksia poimia se takaisin suuhunsa, niin älä huolestu. Kokeile toisenlaisella damilla tai päällystä dami sukalla. Joskus vanhan sukan täyttäminen toisilla vanhoilla sukilla toimii. Tällainen dami on näet iso, pehmeä ja kevyt kantaa. Näin pentu saattaa oppia kantamaan sitä hellästi ja pehmeästi. Damin pureskelevalle pennulle teen usein isomman damin tai käytän painavampaa, jota kantaakseen sen tulee keskittyä ja tätä kautta usein unohtaa pureskelemisen.

Eräät pennut pitävät suuremmoisen hauskana juoksennella ympäri sinua. Mikäli tällaista tapahtuu, niin älä koskaan tartu pentuun tai damiin ja älä koskaan jahtaa pentua. Peruuta seinää vasten tai aitaa vasten ja kannusta pentua tulemaan luoksesi ja odota. Kun pentu tulee tarpeeksi lähelle, niin kosketa sitä. Takapuolen rapsuttaminen usein riittää häiritsemään ympyrän pyörimistä ja se myös vahvistaa pennun luottamusta tulla luoksesi. Taputtele ja kehu. Älä koskaan ota liian nopeasti damia pois. Kosketa aina koiraasi ja ohjaa se hellästi lähemmäksi vartaloasi. Mikäli olet tehnyt pohjakoulutuksen hyvin ja koiran mielestä on mukava istua käskysystäsi, voit käyttää sitä apunasi. Pehmeä istu-käsky tai istu-vihellys auttaa saavuttamaan päämäärän. Näin tietysti vain silloin, mikäli se on opetettu koiralle. Itse otan luoksetulo- ja istumisvihellykset/käskyt hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan ohjelmaan. Tästä on se hyöty, että se on täysin erilainen kuin muut sekoittavat sanat ja komennot, joita pentu kuulee. Kevyt istu-vihellys, mikäli se on kunnolla opetettu, voi ylittää kaiken, mitä pentu on ollut hääräämässä. Se voi itse asiassa lopettaa epätoivotun käytöksen.

Minulla on ollut jokunen koira, erityisesti cockereita, jotka ovat pudottaneet noudettavan ja alkaneet metsästämään (hakemaan hajuja ja riistaa). Jos mikä tahansa pentu tekee niin, potkaisen damia tai nostan sen ylös ja teen sen kiinnostavaksi heittämällä sen pienen matkan päähän vaatien, että se tuodaan minulle. Kun koira on enemmän kiinnostunut metsästämisestä ja hajuista kuin noutamisesta, niin on parasta, että sen ei anneta lainkaan metsästää ennen kuin nouto on kohdallaan.

Käsiesi tulisi aina olla ystävälliset. Eräs suurimmista ongelmista on, johon säännöllisesti törmään asiakkaiden kanssa on se, että pennut eivät halua laittaa damia ohjaajansa käteen tai välttelevät ohjaajaansa kokonaan. Välttääksesi tämän sinun tulee totuttaa pentu siihen, että kätesi lähestyvät sen päätä. Pennun ollessa taluttimessa edessäsi, silitä sitä hitaasti yhdellä kädellä leuan alta ja ta sitten käsi pois. Toista pari kolme kertaa. Sitten käytä molempia käsiäsi ja aseta ne molemmin puolin pennun päätä ja rapsuttele korvan alta. Tee tätä päivittäin, kunnes pentu on tottunut käden ojentamiseen ja pään koskettamiseen. Älä koskaan koske päälaelle vaan aina sivuille ja alapuolelle. Kun pentu ottaa damin kädestäsi, rapsuttele sitä samanaikaisesti, kun se pitää damia suussaan. Ota dami silloin tällöin pois ja anna se sitten takaisin sille. Kun pentu on taluttimessa, niin heitä dami pienen matkan päähän, anna sen poimia se suuhunsa, kannusta sitä suullisesti ja ohjaa pentu taluttimen avulla luoksesi. Pidä pentua paikallaan ja kurota sen leaan alle ja rapsuta sitä rinnasta, ennen kuin otat damin pois "irti"-komennolla. Kun pentu osaa tehdä tämän oikein, niin talutttimen voi jättää pois.

Jotta noutaminen todella onnistuisi, on sen rakennuttava ei vain perittyihin ominaisuuksiin, vaan myös koiran luottamukseen sinuun ja siihen kumppanuutteen, jota olet rakentamassa. Usein omistajat haluat koiran olevan jo noutamisen yliopistossa, vaikka koira ei ole edes käynyt lastentarhaa loppuun. Kun pennulta loppuu innostus, niin lisää sitä tekemällä noutamisesta hauskaa ja anna pennun jahdata. Jos pentu taas on liian innoissaan ja "leikkii" liikaa, varmista, että perusopinnot (istu ja luoksetulo) on hyvin menneet perille. Koeta luoda tapoja, jotka johtavat oikeaan käytökseen. Ole kärsivällinen.

Enter supporting content here