Vapaa käännös englantilaisista field trial-säännöistä
Home
Photo gallery/Kuvia
kuvia
Links/Linkkejä
Kasvatit
Tietoja käyttölinjan cockereista
Mikä on cockerspanieli?
Cockerspanielilla metsästys
Artikkeleita cockeriin liittyvistä asioista
Tiesitkö tämän cockerspanielista?
FAQ working cockerista
Suomalaisia käyttölinjan cockereita

Ladyplit's arkisto

champ..jpg
Kuva 2010 championshipeistä

SPANIELIEN METSÄSTYSKOESÄÄNNÖT ROTUJEN KOTIMAASSA
 
Vapaa käännös spanielien varsinaisista säännöistä, jotka löytyvät alkuperäisinä The
Kennel Clubin sivuilta
www.thekennelclub.org.uk/cgi-bin/item.cgi?ap=1&id=2886 .
Säännöt on suomentanut Ulla Ruistola.
 
1.Koirien vaaditaan hakevan hakukuviolla maastosta riistaa, pysähtyvän riistan ylösajoon,
laukaukseen ja noutavan käskystä hellästi käteen. Koiraa, joka ei täytä näitä
perusvaatimuksia ei tule palkita sijoituksella tai Certificate of Meritillä.
 
2. Osallistujien määrä:
Osallistujien määrä on rajoitettu Kennel Clubin Stud Bookiin pääsyyn:
a. Open stake: max 18 min 14
b. muut luokat: max 18 min 12
c. Spaniel (Cocker) Championshipeissä ja Spaniel (English Springer) Championshipeissä
ei ylärajaa. Open Spaniel luokat ovat tällä hetkellä vain cockerille ja englanninspringerille.
 
3. Aina kun on mahdollista käytetään parityöskentelyä. Yksi koira kullakin tuomarilla tai
tuomariparilla. Ensimmäisillä erillä parittomat numerot ovat oikeanpuoleisella tuomarilla ja
parilliset vasemmalla. Kukin koira jatkaa toisen eränsä sitten toisella tuomarilla/
tuomariparilla, mikäli sitä ei ole poissuljettu tai hylätty. Ohjaaja, jolla on kaksi koiraa
kilpailemassa, voi olla erällä toisen koiransa kanssa, kun hänen toinen koiransa kutsutaan
esiin. Tällöin tuomareiden tulee kutsua järjestyksessä seuraava koira, taatakseen kokeen
etenemisen. Kun tämä tapahtuu tulee palata alkuperäiseen järjestykseen mahdollisimman
pian. Toisen erän loppuessa tuomarit saavat kutsua haluamansa koirat haluamassaan
järjestyksessä run-offiin.
 
4. Arvostettavat kohdat
-luontainen riistanlöytökyky
-markkeerauskyky
-into
-tyyli
-hallinta
-hiljainen ohjaus
-siisti, nopea nouto ja luovutus
 
Virheet suorituksen aikana:
 
5. Eliminoivat virheet:
-kova suu (riista vaurioituu noudon yhteydessä)
-väliinjättö (haun aikana koira ohittaa riistan ylösajamatta sitä)
-kieltäytyminen veteen menosta
-ei hallittavissa
-eye wipe (ei löydä noudettavaa riistaa ja toinen koira löytääkin sen)
-ei onnistu tehtävässään
-vinkuminen ja haukkuminen
-peräänmeno tai jahtaaminen
-noudosta kieltäytyminen
-väärän noudettavan ottaminen
-riistan vaihtaminen noudon yhteydessä
-ei ansioita
 
6. suuret virheet (eivät eliminoi):
-maaston häiritseminen
-elävän riistan kiinniottaminen
-äänekäs ohjaus
-ei pysähdy laukaukseen ja riistaan
-epäonnistuminen löytämään kuollutta riistaa tai haavakoita (first dog failure)
-heikosti ohjattavissa
-ylösajoon pysähtymättömyys
-huono tai maastoa peittämätön haku
 
7. Spanielin tulee työskennellä aina haulikon kantaman sisällä ja haun tulee peittää
kuljettu maasto. Koira ei saa ohittaa riistaa. Spanielin tärkein työ on etsiä riistaa ja ajaa se
ylös haulikon kantaman sisällä. Haun aikana tuomareiden tulee arvioida riistanlöytökykyä,
vauhtia, intoa ja rohkeutta. Koiralla tulee olla viettiä ja sen tulee syöksyä puskiin hyvin.
Samalla sen tulee kuitenkin olla eloisa ja miellyttämisenhaluinen. Lyhyesti: jännittävä ja
nautittava katsoa. Sen tulee peittää maasto mahdollisimman hyvin ja ohjaajan
mahdollisimman pienellä ohjauksella. Mikäli kaikki ovat tasan, niin tyylikäs koira tulee
palkita. Kuitenkin tuomarin tulee olla tyytyväinen siihen, että nopea ja tyylikäs koira on
myös paras riistanlöytäjä. Tuulen suunnalla on merkittävä vaikutus siihen, miten koiran
tulee työskennellä. Työskennellessään vastatuuleen, sen tulee systemaattisesti hakea
oikealta vasemmalle ja päin vastoin, tutkien samalla kaikki riistan piilopaikat, mutta pysyen
aseenkantaman sisällä ohjaajaan nähden. Myötätuulessa haku voi olla hyvin erilaista.
Koira haluaa usein ensin mennä kauemmaksi ja sitten hakea kohden ohjaajaa.
Tuomareiden tulee säätää linjan vauhti sellaiseksi, että se antaa koiralle mahdollisuuden
tehdä työtänsä. Koiraa ei saa rankaista sen jättäessä väliin riistaa, jos linja on kulkenut
liian kovaa, antamatta koiran tutkia maastoa kunnolla. Jäljet ja riistapolut tulee jättää
huomiotta. Jatkuva "vetäminen" jäljille on ärsyttävää ja hyödytöntä ja johtaa riistan
ohittamiseen. Kuitenkin kyky seurata jälkeä ammutun kanin tai jäniksen luokse tulisi
palkita. Mutta yksi tyhjä erä ei saisi automaattisesti estää koiraa sijoittumasta lopussa.
 
8. Kaikki riista, joka koira ottaa kiinni haun aikana, tulee noutaa ohjaajalle ja antaa
tuomarille tutkittavaksi. Tämä jälkeen tuomarit saattavat hylätä koiran suoritukseen, paitsi
mikäli on lieventäviä asianhaaroja.
 
9. On hienostunut yksityiskohta, mikäli koira osoittaa riistan läsnäolon ("seisoo") ennen
ylösajoa.
 
10. Koiran tulee pysähtyä ylösajoon ja laukaukseen, mutta jos se siirtyy markeeratakseen
pudotuksen, niin se osoittaa viisautta ja siksi tulee palkita siitä.
 
11. Spanielin tulee poimia riista siististi, palata nopeasti ja luovuttaa käteen. Tälläinen
nouto on toivottavaa, mutta mikäli koira pysähtyy hetkeksi, niin siitä ei pidä tehdä
numeroa, mikäli koiralla on ollut pitkä ja vaativa haku ylösajoon, mikä on tehnyt noudon
mahdolliseksi. Tämä tulee sallia. Aina kun on mahdollista, niin koiraa ei tulisi lähettää
pitkälle markeeraamattomalle noudolle. Se tulisi viedä järkevän matkan päähän
putoamispaikasta. Yleensä ei ole järkevää koittaa kahta koiraa enempää samalle
noudolle. Jos molemmat koirat ovat kokeileet, mutta eivät ole löytäneet ja tuomarit ovat
itse käyneet etsimässä, niin linjan on jatkettava eteenpäin. Mikäli joku muu koira löytää
riistan, niin sitä ei pidä välttämättä pitää eye-wipena.
 
12. Tuomarin tulee pidättyä keskustelemasta kenenkään kanssa, kun joku koira kilpailee
hänen edessään. Siitä hetkestä kun koira aloittaa hakemisen, hänen tulee yrittää
kaikkensa, että se pysyy näkyvissä. Samoin kuin koira lähetetään noutoon, tuomarin tulee
asettua sellaiselle paikalle, että pystyy näkemään kaiken tarpeellisen aina luovukseen asti.
 
13. Tuomareiden ei tule koskaan haaskata riistaa. Mikäli tulee mahdollisuus irtonoutoon,
se tulee tarjota toisen puolen koiralle, mikäli sillä ei vielä ole noutoa. Tuomarit voivat myös
tarjota noutoa koirille (alkaen pienimmästä numerosta), joilla on ollut hyväksyttävä erä
ilman noutoa.
Noutoa koskevat tarkennukset
 
Säännöt kaikille alaryhmille, joiden vaatimuksiin kuuluu noutaminen (käänt. huom. muut
paitsi pointterit ja setterit)
 
A. Koiran tulee pysyä paikallaan laukauksen ja putoamisen aikana ja on noudettava
käskystä hellästi käteen. Ohjaaja ei saa lähettää koiraa ilman tuomarin lupaa.
 
B. Open-luokan ja mestaruuskokeiden tuomareiden tulee pyytää ampujia olemaan
ampumatta koiran yli, kun koira on jo suorittamassa noutoa. Muissa luokissa tuomareiden
on pyydettävä ampujia olemaan ampumatta koiran yli sen ollessa suorittamassa noutoa,
elleivät varmasti tiedä, että se ei häiritse koiraa tehtäväsään.
 
C. Kaikki haavoittunut riista on mahdollisuuksien mukaan heti kerättävä pois ja lopettava.
Haavoittunut riista pitää aina kerätä pois ennen kuollutta riistaa, pois lukien erittäin
poikkeukselliset olosuhteet. Mikäli riista ei löydy, tulee tuomarin osoittaa tehtävä tehtävään
erikseen määrätylle viralliselle ohjaajalle ja koiralle.
 
D. Mikäli riista pudotetaan hyvin lähelle koiraa, mikä saa aikaan arvottoman noudon, nouto
voidaan tarjota toisen tuomarin arvosteltavana olevalle koiralle.
 
E. Ohjaajia tulee ohjeistaa lähetyspaikasta ja antaa riittävät ohjeet suunnasta, missä
pudotuspaikka on. Mikäli koirat epäonnistuvat löytämisessä, tulee tuomareiden käydä
tutkimassa pudotuspaikka, ja mikäli löytävät riistan, tulee sulkea koirat pois kilpailusta,
poislukien erittäin poikkeukselliset olosuhteet. Kuitenkin mikäli osoittautuu, että koiria on
kokeiltu väärällä aluella, niitä ei tule rangaista.
 
F. Hyvä markkeerauskyky on olennaista noutavassa koirassa, koska sen ei pidä turhaan
häiritä maastoa noudon yhteydessä. Tuomareiden tulee antaa täysi tunnustus koiralle,
joka menee suoraan riistalle ja tekee työnsä. Myöskin koiran ottaessa linjan haavoittuneen
jäniksen, kaniinin tai linnun jäljistä, sitä tulee arvostaa.
 
G. Hyvä nouto sisältää nopean ja siistin poimimisen ja nopean paluun. Ohjaajan ei pitäisi
joutua nappaamaan tai vetämään riistaa koiran suusta. Tuomareiden ei tulisi rangaista
koiraa liian tiukasti, mikäli koira painaa riistan maahan korjatakseen otettaan paremmaksi.
Heidän ei kuitenkaan tule hyväksyä huolimatonta noutamista. Hyvän riistanlöytäjän ei
pitäisi nojautua ohjaajaan riistan löytämisessä. Sen tulee kuitenkin olla tottelevainen ja
vastata ohjaajansa käskyihin, mikäli on tarpeen. Ne koirat, jotka osoittavat löytökykyä niin
haun kuin noudon yhteydessä, tulee sijoittaa niiden koirien edelle, jotka on ohjattu riistalle.
Useimmiten paras koira tarvitsee vähiten ohjausta. Sillä tuntuu olevan vaistonvarainen
käsitys suunnasta ja se tekee vaikeasta helpon ja yksinkertaisen näköistä.
 
H. Mikäli koira työskentelee huolimattomasti juoksijan perässä, se tulee kutsua
takaisin nopeasti. Mikäli useampia koiria kokeillaan juoksijalle, niitä tulee arvioida siinä
järjestyksessä, missä koiria on kokeiltu. Toisen tai sitä seuraavien koirien ohjaajien tulee
antaa viedä koiransa kohti putoamispaikkaa, aivan kuten myös ensimmäisen koiran
ohjaajan, mikäli koiralla ei ollut mahdollisuutta markkeerata pudotusta. Toisen tai sitä
seuraavan koiran suorittama riistan löytäminen saa aikaiseksi “eye wipen”. Ne koirat, joka
ovat eränsä aikana eyewipattu suljetaan, riippumatta siitä, miten se on tapahtunut. Kaikki
eyewipet tulee arvostella ansionsa mukaan. Mikäli ensimmäinen koira osoittaa tietämystä
putoamispaikasta ja tekee töitä ottaakseen linjan tai alueen, sen ei tarvitse automaattisesti
estyä saamasta palkintoa, vaikka se epäonnistuukin sen löytämisessä, mikäli seuraavat
koirat ja tuomaritkaan eivät löydä etsiessään alueella (käänt. huom. first dog down).
Kaiken lisäksi on tilanteita, joissa koiran välitön lähettäminen on mahdotonta. Mikäli näin
tapahtuu, ja koiran lähettäminen myöhästyy, koiraa ei tule rangaista first dog downilla.
 
I. Kaikki riista tulee tarkastaa kovasuisuuden merkkien varalta. Kovasuinen koira
harvoin jättää silminnähtäviä merkkejä kovasuisuudesta. Koira vain yksinkertaisesti
murskaa yhden tai molemmat puolet kylkiluista. Silmämääräisesti tutkimalla ja sulkien
puhaltelemisella tätä ei voi huomata, joten käsillä tutkiminen on välttämätöntä. Aseta riista
kämmenelle rintakehä ylöspäin ja pää eteenpäin ja tunnustele kylkiluita peukalolla ja muilla
sormilla. Niiden tulee olla kiinteät ja pyöreät. Mikäli ne ovat kuopallaan tai litteät, se voi olla
merkki kovasuisuudesta. Huolehdi, että riista päätyy myös tuomaritovereiden tutkittavaksi.
Tuomareiden tulee olla varmoja, että vahinko on koiran aiheuttama, eikä ole laukauksen
tai putoamisen aiheuttamaa. Tuomareiden tulee tietää, mikä ero on kovasuisuuden ja
laukauksen aiheuttamalla vauriolla. Ohjaajalle tulee tarjota mahdollisuus tutkia riista
tuomareiden läsnä ollessa, mutta päätäntävalta on tuomareilla. Hyväsuisuuden merkki
on, kun koiran tuomalla elävällä riistalla on pää pystyssä ja katse kirkkaana. Pinnallisen
vaurion, mikäli sellaista on, voi tällöin jättää huomiotta. Aika ajoin voimakkaan juoksijan
takapuoli voi olla haavainen ja inhottavan näköinen. Tässä tulee olla huolellinen, koska
se voi olla seurausta vaikeasta kiinniottamisesta tai kokemattoman ja nuoren koiran
kokemuksen puutteesta. Tällöin ei pitäisi olla epäilystäkään kovasuisuudesta. Koira tulee
sulkea.